Harrastamisen Suomen Mallin kehitysideoita

Harrastamisen Suomen Mallin kehitysideoita

School of Gaming on innolla osallistunut kahden vuoden ajan Harrastamisen Suomen Mallin toimintaan. Ensi vuonna pilottihankkeena edennyt “lasten ja nuorten maksuttoman koulunjälkeisen harrastustoiminnan tukeminen valtion budjetista” kirjataan nuorisolakiin

Olemme järjestäneet digitaalisia harrastuksia yli 60 kunnassa Utsjoelta Helsinkiin, Vaasasta Ilomantsiin. Digitaaliset harrastukset ovat olleet suosittuja ja lapset ja nuoret ovat niistä kovasti tykänneet, mikä reksin mieltä erityisesti lämmittää. Paljon meillä on silti vielä kehitettävää ja parannettavaa. Oman toiminnan kehittämisessä auttaisi myös, mikäli Harrastamisen Suomen Malli itsessään kehittyisi kohti sitä, että jaettu raha menisi täysimittaisena tarkoitukseensa eli lasten ja nuorten harrastustoimintaan eikä se kuormittaisi tarpeettomasti kuntien työntekijöitä. Mutta samalla kuitenkin harrastustoiminta otettaisiin koulujen arjessa paremmin huomioon. Ehkä jopa normaaliksi osaksi varsinaista koulupäivää. 

Tällä hetkellä joissain kunnissa saadusta rahasta kymmeniä prosentteja voi mennä toiminnan koordinointiin, joka olisi hieman fiksummin mietittynä helppo keskittää, yhtenäistää ja automatisoida. Samalla hankkeen koordinointi tapahtuu monesti erillään koulujen toiminnasta ja koulun henkilöstö kokee harrastustoiminnan täysin erillisenä osana heidän työtään tai jopa ylimääräisenä kuormittavana tekijänä.

Tarvitaan isompi reformi lasten ja nuorten kasvatuksessa ja koulutuksessa, jossa siitä vastuuta ottavat myös kolmannen sektorin tahot järjestämällä hyödyllistä ja kasvattavaa toimintaa, joka ei opettajilta ja kouluilta onnistu. Integroimalla HSM koulupäivään ja tekemällä siitä koulun, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteisen ponnistuksen, lisättäisiin yhteishenkeä toimijoiden kesken ja kaikkien omistajuutta asiaan. Parhaimmillaan Harrastamisen Suomen Malli voi jatkossa olla sillanrakentaja tätä kohti. Tällä hetkellä se on oikein hyvä alku, mutta joka hukkaa paljon potentiaaliaan. 

Monet alla olevista ongelmakohdista ratkeaisi paremmalla suunnittelulla ja valmistelulla rahan alkulähteillä, eli ministeriössä. Rahan myöntäjän tulisi olla kiinnostunut kehittämään rahanjaon hyötysuhdetta tavoitteisiin peilaten. Ehkäpä osa nykyisen rahoituksen kokonaispotista pitäisi käyttää näiden epäkohtien ratkaisemiseen keskitetysti ja yhtenäisten käytäntöjen luomiseen esimerkiksi automatiikan ja kehitettävän it-järjestelmän avulla.

Ideoita Harrastamisen Suomen Mallin kehittämiseksi 

  • Koulut paremmin mukaan, myös viestintään

On ymmärrettävää, että koulun henkilökunnalla on riittävän kiirus ilman tätäkin hanketta. Olisikin päästävä “hankevaiheen” yli miettimään harrastamisen mallia yhtenä osana normaalia koulupäivää. Tällä hetkellä koulut tarjoavat pääsääntöisesti tilat. Eli pelkistetysti sanottuna ainoastaan koulun vahtimestari on hommassa mukana. Harrastusmahdollisuudet olisi tehtävä mahdollisimman näkyväksi koululla ja niistä olisi viestittävä säännöllisesti, eikä vain kouluvuoden alussa. Koulun, kunnan ja harrastusten toimittajien olisi mietittävä yhteisesti toiminnan vaikuttavuutta ja parhaita toimintamalleja, joilla kaikki saadaan mukaan ja harrastamaan juuri sitä mitä haluaa. 

  • Koordinointi ja hallinnointi fiksummaksi, rahat harrastamiseen eikä koordinointiin

Jokaisessa HSM-kunnassa on oma osa-aikainen tai kokopäiväinen harrastuskoordinaattori, suuremmissa jopa useita, jotka painiskelevat samojen haasteiden ja ongelmien kanssa. Koordinoinnin voisi keskittää joko alueellisesti tai valtakunnallisesti, jolloin syntyisi merkittäviä säästöjä ja yhtenäiset toimintamallit.

  • Sama työkalu kaikille

Laskin, että School of Gaming käyttää 5-6 erilaista harrastusten ilmoittautumis- ja hallintatyökalua itse kehittämämme järjestelmän lisäksi. Osa järjestelmistä on varsin hyviä tätä tarkoitusta varten, jatkokehittämällä jopa erittäin hyviä, mutta eivät handlaa varsinaista viestintää mitenkään. Tällä hetkellä yksikään näistä järjestelmistä ei myöskään kerää osallistujilta ja vanhemmilta dataa, josta olisi yhteiskunnallisesti hyötyä lasten hyvinvoinnin parantamiseksi. Keskittäminen ja yksi työkalu hallinnointiin, raportointiin, viestintään ja kevyeen kilpailutukseen sekä toimittajille oma näkymä olisi heti laitettava tilaukseen, mikäli School of Gamingin reksi saisi päättää!

  • Kilpailuttamisen jäykkyys, hinnalla kilpailu vs. sisällöllä kilpailu

Harrastustoimittajat ovat yleisesti ottaen varsin pieniä toimijoita ja kokoluokaltaan harrastuksen toimittaminen on muutamia tuhansia euroja vuositasolla. Joissakin kunnissa harrastustoiminta kilpailutetaan tästäkin huolimatta varsin raskaalla tavalla, joka pudottaa pois tarjoajia, joilla olisi lapsille annettavaa. Toisaalta jos ainoana arviointiperusteena on hinta, saattaa valituksi tulla laadultaan alhaisempi palveluntarjoaja. 

Osa kunnista on laittanut kiinteän ostohinnan harrastuksen toimittamiselle, mikä ei ole huono idea. Kunhan hinta on sellainen, että seura, yhteisö tai yritys pystyy maksamaan tekijälle reilun korvauksen. Osalla näistä kunnista hinta on niin pieni, että se sulkee kaikki laadullisesti hyvät ehdokkaat pois.

Paras malli olisi kevyt kilpailutusprosessi, joka on sama kaikkialla ja jossa pelkkä hinta ei ratkaisisi voittajaa. Harrastuksen kasvatukselliselle sisällölle ja vetäjien osaamiselle olisi myös annettava arvoa. 

  • Kunta mahdollistajana, ei varsinaisena toteuttajana

On kaupunkeja, joissa harrastuksen toimittajalle ei jaeta osallistujien yhteystietoja ja kielletään oman muun toiminnan esilletuominen harrastustunneilla. Jostain syystä nämä kaupungit haluavat asemoida itsensä palvelun toimittajana vanhempien ja lasten suuntaan ja pelkästään ostaa harrastuksen vetämisen ulkopuolelta. Mielestäni tämä sotii HSM:n henkeä vastaan, jossa nimenomaan halutaan tutustuttaa lapsia erilaisiin harrastuksiin ja innostamaan heitä jatkamaan harrastuksen parissa myös HSM-toiminnan ulkopuolella. School of Gamingkin järjestää paljon maksutonta ohjelmaa yhteisössään, josta näiden kuntien digiharrastamisesta kiinnostuneet lapset jäävät nyt paitsi. 

  • Etäharrastaminen on nähtävä tasa-arvoistavana, ei päinvastoin

Etäharrastaminen liittyy paljon juuri School of Gamingin tarjoamaan harrastustoimintaan, mutta enenevässä määrin myös moneen muuhun harrastukseen. Joissain kunnissa etäharrastamista ei sallita, koska se on kunnan mielestä eriarvoistavaa. Perusteluna, että kaikilla ei ole ehkä Internet-yhteyttä tai tietokonetta. 

Itse olen sitä mieltä, että digiharrastamiseen riittävät välineet eivät ole sen hintavampia kuin urheiluharrastukseen tarvittavat urheiluvaatteet ja -välineet. Lisäksi Internet löytyy nykyään jokaisen kännykästä, joka riittää harrastukseen osallistumiseen hyvin. Sen sijaan monessa kunnassa digiharrastamiseen tarvittavat välineet ovat paljon huonommassa kunnossa, kuin mitä osallistujilla kotona olisi. 

Etäharrastuksia voidaan tarjota yli koulurajojen, miksei tulevaisuudessa yli kuntarajojen, jolloin mahdollisimman moni löytää tiensä haluamansa harrastuksen pariin. Pitkämatkalaiset sekä sellaiset lapset ja nuoret, joiden omassa koulussa ei ole riittävästi harrastajia, eivät jäisi ilman haluamaansa harrastusta etätoiminnan ollessa sallittua joka kunnassa.

Olemme myös huomanneet, että yläkouluikäiset ottavat paljon mieluummin osaa harrastuksiin kotoa käsin, kuin paikan päällä koulussa. Etäharrastamisen avulla saataisiin myös 13-15-vuotiaat paremmin mukaan harrastustoimintaan.

  • Harrastuskategoriat joustavammaksi

Ministeriön tekemä harrastuslistaus on varsin kattava, mutta on herättänyt myös hämmennystä ja väärinkäsityksiä. Ylipäätään kuntien pitäisi pystyä olemaan joustavampia vastaamaan lasten ja nuorten muuttuviin toiveisiin. Meidän Pokemon Go -monsterinmetsästysharrastus ei oikein istu mihinkään kategoriaan! Varsinaisia väärinkäsityksiä on tullut vastaan, kun lapsille on tarjottu “animaatio”-harrastusta, johon on hankittu animaatioelokuvaekspertti paikalle, kun lapset ovat oikeasti halunneet oppia tekemään cooleja animoituja memejä ja giffejä tiktok-tileillensä. Seurauksena joukkokato ensimmäisen harrastustunnin jälkeen.

  • Datan hyödyntäminen – Lasten ja nuorten hyvinvoinnin mittaaminen

Miksi tätä työtä tehdään? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kuinka me sitä tällä hetkellä mittaamme? Emme mitenkään.

Sanonta kuuluu: “Jos et mittaa, et voi kehittää”. Tämä liittyy tietenkin monenkirjaviin käytäntöihin eri kunnissa, mutta en laske osallistujamäärien seuraamista riittäväksi mittaamiseksi, jotta toimintaa voitaisiin kehittää niin toimittaja-, kunta- saati valtakunnan tasolla.

Omassa ilmoittautumisjärjestelmässämme ryhdymme keräämään säännöllisesti osallistujien anonyymiä hyvinvointidataa liittyen harrastuksessa viihtymiseen, tekemisen mielekkyyteen, ystävien saamiseen, turvallisuuden tunteeseen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen kokemukseen.


 

Reksin kirjoituksen tarkoituksena on kokemukseen perustuen antaa kehitysideoita niin kunnille, kuin ministeriöllekin toiveena ja tavoitteena jatkuvasti kehittyvä harrastamisen malli lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Reksin sulkakynän suhina ja pergamentin rapina tässä asiassa ei ole tarkoitettu kritiikkinä ketään yksittäistä tahoa kohtaan. Meillä kaikilla on parannettavaa. Sen kun myöntää, niin on helpompi hengittää ja mennä eteenpäin.

Yhteistyötä innolla kuntasektorin toimijoiden kanssa vuonna 2023 odottaen,

Reksi

 

Miksi lapsistamme tulee meitä tyhmempiä?

Ihmisistä on tulossa tyhmempiä. Suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulosten syöksykierre on ollut hurjaa. Voiko School of Gamingin reksi tehdä asialle jotain?

Tulevaisuuden koulutus

Tulevaisuuden koulutus tarkoittaa lisääntyvää personointia, ihmisyyden taitojen korostamista ja teknologian jatkuvaa integrointia. Pysymällä ajan tasalla vanhemmat voivat auttaa lapsiaan menestymään muuttuvassa koulutusympäristössä.

Reksi haastatteli ulkosuomalaisen gamerin äitiä

Reksi laittoi postipöllön matkaan kohti Norjaa ja kyseli jo yli kaksi vuotta School of Gamingissä olleen Anna-gamerin äidin mietteitä.

Mitä tapahtui Annan suomen kielen taidolle Minecraft-harrastuksessa?

"Kun Anna aloitti koulun kuuden vanhana huomasin, että vaikka hän puhuu suomea hyvin, hän ei taivuttanut verbejä ja adjektiiveja oikein ja hänellä oli pienempi sanavarasto suomeksi kuin norjaksi.", Anne-Marie kertoo.

Rahalla menestykseen? Varo tällaisia pelimekanismeja

Maksaisitko enemmän menestyksestä vai yllätyksestä? Haluatko pelien opettavan lapsellesi, että menestykseen löytyy oikotie, kun vain vilauttaa korttia tai latoo käteistä tiskiin?

Ulkosuomalaiset lapset ja suomen kielen taito

Ulkosuomalaiset lapset ja suomen kielen taito ovat vanhemmille haastava yhtälö. Olisiko pelit ratkaisu kielitaidon ylläpitämiseen?

School of Gamingin uusi toimintamalli

School of Gamingin uusi toimintamalli esittelyssä. Mukaan pääsee ilmaiseksi, mutta kaiken hyödyn saa irti lukukausimaksun maksamalla.

Liikuttava peli Pokémon Go

Pokémon Go on erityisen liikuttava peli! Suomessa pelaajia on yhteensä kymmeniä tuhansia. Lue miksi se on niin hyvä ja hyödyllinen harrastus!

Pelileiri verkossa vai kesäleiri skutsissa?

Pelileiri verkossa vai kesäleiri skutsissa? Kinkkinen kysymys! Jos School of Gamingin reksiltä kysytään, niin molempi parempi!

Pelaaminen on lapsen työtä

Pelaaminen on lapsen työtä. Jatkossa School of Gamingin toiminnassa ihmisyyden taidot ovat yhä enemmän keskiössä ja pidämme siitä huolen, että meidän kaikissa digitaalisissa harrastuksissa annetaan tilaa luovuudelle ja leikille.