Vannomatta paras! Mitä sinä olet viimeksi oppinut?
Reksi ei mene nyt vannomaan, mutta saatoin vannoa yliopisto-opiskelujeni jälkeen, että en ikinä mene takaisin opintojen pariin. Saatoin olla 90-luvulla väärässä. Vannomatta paras. Oppiminenhan ei lopu koskaan. Se on elinikäistä.
Reksi latasi männäviikolla puhelimeensa Suomessa kehitetyn Yousician-nimisen äpin. Unelmana, jota en halua välttämättä saavuttaa, rocktähteys vanhoilla päivillä. Hevitukka jo löytyy ja ehkä jopa oikea asenne (joka on rock), mutta kitaransoittotaidot eivät yllä tasolle, jossa edes jonkinlainen lavakarisma, edes oman perheen parissa, olisi mahdollista saavuttaa.
Vaikka reksi tekeekin unelmaduuniaan uudenlaisten oppimistapojen parissa, niin oli silti hykerryttävän siistiä ja yllättävääkin huomata kuinka lataamani äpin avulla talven kuivuudessa halkeilleet sormenpääni ryhtyivät tapailemaan oikeita sointuja ja nuotteja. Aiemmasta viisastuneena en nyt lähde vannomaan, mutta ehkäpä joku päivä oppimispolun päässä on kokonainen laulu, jonka osaan soittaa alusta loppuun. Hevitukkaa heilutellen tietenkin.
Koulutusta kouluttajille
School of Gamingin pelikasvattajat ovat hieno joukko nuoria ihmisiä, joille elinikäinen oppiminen on tuttu juttu. He ovat ottaneet haasteen vastaan heittäytymällä intohimoisesti ohjaamaan gamereita, vaikka pelikasvatus ja digitaalinen nuorisotyö ovat oppiaiheena ja konkreettisena koulutusohjelmana vielä alkutekijöissä. Vaikka monilla geduistamme on taustaa nuorisotyöstä ja kasvatusalalta, niin varsinaiseksi pelikasvattajaksi ei voi valmistua mistään koulusta. Vielä. Tämän School of Gaming haluaa muuttaa, jotta voimme tarjota gamereille ja heidän vanhemmilleen entistä laadukkaampaa palvelua.
Mutta ennen kuin pelikasvatus nousee ammattipoluksi Suomen eri koululaitoksissa, niin itse on vitsa väännettävä. Siksipä SOG:ssa panostamme pelikasvattajien jatkuvaan kouluttamiseen.
Tänä keväänä meidän yksi kouluttajista on empatiaopemme Tarja Wiklund. Hänen johdollaan pelikasvattajat perehtyvät tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Pelikasvatuksemme yksi tärkeimmistä tavoitteista on auttaa gamereitä tunnistamaan, erottamaan, ilmaisemaan, ymmärtämään ja hyväksymään omia tunteita. Näin opitaan käyttäytymään yhteisöissämme, luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita ja myötäelämään eli tuntemaan empatiaa toisten tuntemuksia kohtaan.
Kun empatiaopen tarjoama oppi leviää ja kasvaa pelikasvattajiemme keskuudessa entisestään, niin ehkä saamme entistä enemmän alla olevan kaltaista palautetta.
“Poikani viihtyi erittäin hyvin ja vielä pakko mainita, että hän ei ole jaksanut harrastaa mitään ennen näiden kerhojen alkuja (futis,jumppa,pesis, yms). En muista tarkalleen kauanko hän on ollut Sog -kerhoissa, mutta hän on oppinut pettymyksen sietokykyä, tunnetaitoja, toisten huomioon ottamista, vuoron odotusta, ongelmanratkaisua (yksin ja yhdessä aikuisen tuella). Hän on saanut paljon kannustusta ja oppinut myös enemmän kannustamaan toisia. Hänellä on ollut näitä orastavia taitoja jo ennestäänkin, mutta pelikerho on ollut hänelle upea ympäristö oppia ja kehittää taitojaan. Kiitos suuresti pelikasvattajille!”
PS. Maaliskuussa aloittaa koko joukko uusia kerhoja. Roblox tulee ryminällä! Suositut ohjelmointikerhot saavat uusia ryhmiä. Myös ruotsinkieliset kerhot alkavat maaliskuussa suomenruotsalaisille lapsille ja nuorille.