Kun tytöt ja pojat harrastavat yhdessä, niin maailmasta tulee parempi

Reksin mielestä tyttöjen ja poikien pitäisi harrastaa samoissa ryhmissä toistensa kanssa. Kun tytöt ja pojat harrastavat yhdessä, niin maailmasta tulee parempi. Annika Mutasen ansiokkaassa kolumnissa, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa, tuodaan esiin paljon hyviä ajatuksia miten harrastustoiminta voisi olla loistava työkalu tasavertaisuuden lisäämisessä yhteiskunnassa.

“Näin on aina ennenkin tehty”

Miksi tytöt ja pojat sitten erotellaan jo, kun laitetaan harrastusryhmää pystyyn 7-vuotiaille? Urheiluharrastuksissa osaksi kyseessä ovat ennakkokäsitykset ja “näin on aina ennenkin tehty” -mentaliteetti, osaksi harrastusorganisaatioiden oma arvomaailma ja junioreiden ohjaajien ja valmentajien kunnianhimo. Urheiluharrastuksissa tyttöjä pidetään jo lähtökohtaisesti fysiikaltaan niin paljon heiveröisempänä, että heitä ei kelpuuteta samoihin peleihin. On totta, että jo 10-vuoden iässä poikien lihakset ovat jo suuremmat ja kehittyvät nopeammin, mutta toisaalta tytöt voittavat pojat ketteryydessä ja tasapainossa. Mutta ainahan joukkueissa on eri tasoisia pelaajia ja osa on parempi toisessa ominaisuudessa, ja osa toisessa. Miksi siis ei annettaisi kaikkien pelata keskenään?

Kun tullaan tiettyyn ikään, joissakin harrastuksissa pojat saavat fysiikastaan epäreilua kilpailuetua. Loppujen lopuksi tämä koskee todella pientä osaa harrastajista, sillä suurimmasta osasta meistä ei tule ammattilaisurheilijoita. Suurin osa meistä hyötyisi kaikista eniten liikunnallisesta ja aivoja aktivoivasta harrastuksesta, joka valmentaisi meitä elämää varten eikä kilpailua varten. Tässä kohtaan määräävä tekijä on harrastusorganisaatioiden oma arvomaailma. Mitä varten harrastusseura on olemassa? Mitä yhteisöä me palvelemme yleishyödyllisenä organisaationa?

Harva harrastuksia tarjoava organisaatio kuitenkaan käy tällaisia arvokysymyksiä läpi ja valitettavasti sen takia varsinkin nuorisourheilu on monessa lajissa ja seurassa ajautunut siihen tilaan, että joukkueissa harrastetaan kilpailun ja menestyksen takia. Ei kilpailu itsessään ole pahasta, mutta tämän takia joukkueissa “parhaat pelaavat”, tytöt ja pojat omissa joukkueissa ja liiallisen kilpailullisuuden ja lisääntyneiden harjoitusmäärien takia iso osa nuorista lopettaa urheiluharrastuksen teini-ikään mennessä. Se on yhteiskunnallinen ongelma, josta me kaikki maksamme miljardihintaa lisääntyneinä sote-kuluina.

Jyväskylän yliopistossa tehdystä LIITU-tutkimuksesta selviää, että suomalaislapset aloittavat urheiluharrastuksen keskimäärin 6-vuotiaana, 9-vuotiaana erikoistutaan yhteen urheilulajiin ja 11-vuotiaana päätetään, milloin urheiluharrastus lopetetaan. Urheiluharrastus lopetetaan yhä nuorempana, mistä johtuu, että monista lapsista ja nuorista tulee liikunnallisesti syrjäytyneitä eli heidän elämästään katoaa säännöllinen liikkuminen. Tämä johtaa myöhemmällä iällä henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin rapautumiseen ja myös sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Drop-out -ilmiötä vastaan on onneksi käyty vastaiskuun Drop-In -ilmiöllä. Siitä hyvänä esimerkkinä muun muassa tämä artikkeli: 15-vuotiaat pojat perustivat oman jalkapallojoukkueen, jotta kaikki saavat pelata: “Hyvä ettei katto noussut ilosta ilmaan” (yle.fi)

Kaik yhes koos School of Gamingissä

Pelaaminen mielletään hyvin poika- ja miesvaltaiseksi. Mutta myös tytöt pelaavat! Ja paljon pelaavatkin. Reksiltä on kysytty, että voisinko perustaa tytöille omia Minecraft-ryhmiä School of Gamingin kerhoihin, mutta näihin kyselyihin olen päättäväisesti vastannut kieltävästi. Homma toimii molempiin suuntiin ja segrekaatio sukupuolen mukaan ei ole mielestäni ratkaisu millään muotoa. Yhdessähän tässä opetellaan elämään eikä erinäisissä karsinoissa. Pojat hyötyvät valtavasti siitä, että mukana on myös tyttöjä. Paljon esillä ollut toksinen käyttäytyminen tyttöjä kohtaan verkkopelaamisessa voidaan parhaiten taklata aloittamalla muutos- ja valistustyö nuoresta pitäen. Gamerit kasvatetaan siihen, että on ihan normaalia, että kaikki ihmiset pelaavat ja että kaikkia, sukupuolesta tai taustasta huolimatta, täytyy kohdella tasaveroisesti.

Sukupuoli on tähän maailman aikaan asti ollut niin helppo syy laittaa meihin erilaisia leimoja ja luoda leirejä, jotka pahimmillaan estävät yksilöitä elämään omana itsenään tai tavoittelemasta täyttä potentiaaliaan. Jo ruohonjuuritasolla alkaa “kuplaantuminen”, joka jakaa myöhemmin asioita esimerkiksi naisten aloiksi tai miesten aloiksi, tyttöjen jutuiksi tai poikien jutuiksi. Kuitenkin on fakta, että joukkueet, tiimit, ryhmät ja organisaatiot ovat vahvempia, tehokkaampia, joustavampia muutoksessa ja kaikin puolin parempia, mikäli ne koostuvat monipuolisesti erilaisista ihmisistä, jotka tulevat eri taustoista, näkevät asioita eri kulmista ja pystyvät hyväksymään erilaisuuden ja monimuotoisuuden vahvuutena ja antamaan kaikkien olla ihmisiä, ilman leimoja, ilman leirejä. Kun tytöt ja pojat harrastavat yhdessä niin maailmasta tulee parempi.

Siksipä School of Gamingissä ei ole nyt, eikä tulevaisuudessakaan, tyttöluokkia tai poikaluokkia. On vaan meitä kaikenlaisia gamereitä, reksin kansliaa myöten.

PS. Yksi kaikkia kiinnostava harrastus eli SOG:in mediakerho, aloittaa uuden ryhmän 15.11.2021

Voiko pelaaminen motivoida lasta liikkumaan?

Tiesitkö, että keskiverto, vapaalla jalalla oleva, saa vähemmän raitista ulkoilmaa kuin keskiverto pallo jalassa oleva ihminen? Kuinka School of Gaming haluaa vapauttaa perheet liikkumattomuuden vankilasta? Voiko pelaaminen motivoida lasta liikkumaan?

Mikä on Roblox ja mitä lapset ja nuoret voivat opetella sen avulla?

School of Gamingin gamer-vanhempia ja gamereitä varsinkin kiinnostaa tietää, että mikä on Roblox ja mitä lapset ja nuoret voivat opetella sen avulla?

Sen seitsemän viihdyttävää ja opettavaista peliä pelattavaksi yhdessä lasten kanssa

Sen seitsemän viihdyttävää ja opettavaista peliä pelattavaksi yhdessä lasten kanssa. Näissä pääset nopeasti alkuun.

Mikä on pelikavereiden vaikutus lapsen tulevaisuuteen?

Kysymys "Mikä on pelikavereiden vaikutus lapsen tulevaisuuteen?" on reksin mielestä vanhempien hyvä ottaa iltapalakeskustelun aiheeksi.

Pelaamisen totaalikielto ei toimi edes totalitarismissa

Kiinassa lapsilla on kuulemma peliongelma. Siksi pelit kielletään eli alan kielellä bännätään. Pelaamisen totaalikielto ei toimi edes totalitarismissa.

Minecraft-kesäleirit ovat kuin interaktiivisia näytelmiä

Minecraft-kesäleirit ovat kuin interaktiivisia näytelmiä. Reksi ja Kanslisti-Niina yhdessä päägedumme Aleksi "Kala" Höylän kanssa olemme laittaneet leirikonseptit uusiksi ja uusia sisältöjä tiikerin lailla tankkiin.

Sommaren är här – Opitaan kieliä pelaamalla

Sommaren är här - Opitaan kieliä pelaamalla. Kielen oppimisen kautta avautuu portit monipuoliseen henkilökohtaiseen kasvuun ja ymmärryksen lisääntymiseen.

Lapsistamme ei tule zombeja – Ruutuaika, peliaika vai ohjattu pelikasvatus?

Reksille on tullut paljon kyselyjä lasten kokonaisruutuajasta ja ennaltamäärätystä peliajasta. Mikä on oikea tapa? Ja reksi rientää apuun!

6 tapaa miten lapsesi oppii pelaamalla Minecraftia

Miksi Minecraft Education Edition on ylivertainen opetuspeli? Tässä reksin blogissa avataan 6 tapaa miten lapsesi oppii pelaamalla Minecraftia.

Gamerin ja vanhemman välinen peliturvadiili

Gamerin ja vanhemman välinen peliturvadiili on sopimuspohja, jonka avulla voit parantaa verkkoturvallisuuteen liittyviä asioita perheessäsi.