fbpx

Me keski-ikäiset vanhemmat leikimme aikoinaan Barbeilla ja Legoilla. Tällä vuosituhannella syntyneet lapset puolestaan pelaavat videopelejä. Kyselyn mukaan suurin osa 10-12 vuotiaista lapsista pelaa digitaalisia pelejä. Pelaaminen on yleistynyt sellaisella vauhdilla, että me aikuiset ei olla oikein pysytty perässä. 

Muistamme oman nuoruutemme ilmiöt jotenkin parempina ja helposti vertaamme sen ajan maailmaa tähän päivään. Silloin ennen leikittiin päivät pitkät pihalla ”oikeiden” kavereiden kanssa ja katsottiin televisiosta Dallasia ja Frendejä. Yhtä merkittäviä asioita tämän ajan lapsille ja nuorille on Minecraft, CS sekä Fortnite, ja niiden ympärille rakentuneet kokonaiset yhteisöt. On hyvä tiedostaa, että tällä hetkellä lapsuuttaan elävät ovat luomassa arvokkaita lapsuuden muistoja pelatessaan esimerkiksi Minecraftia.  

Mikäli oma kosketus digitaalisiin peleihin on olematon voi pelien saama huomio tuntua suhteettomalta. Oman muutosvastarinnan tunnistaminen on ensimmäinen askel tielläsi pelikasvattajaksi. Toinen askel on kiinnostus, kuunteleminen ja kokeileminen. Kun jokin asia on vanhemmalle vieras, on helpompaa kieltää tai rajoittaa sitä, kuin perehtyä asiaan ja keskustella siitä. Vaikka pelit eivät olisi itselle merkityksellinen media, on kiinnostuksen osoittaminen pelaavan lapsen tai nuoren peliharrastusta kohtaan ensiarvoisen tärkeää. Se vähentää peleihin liittyvää huolta, ennakkoluuloja sekä ristiriitoja perheen sisällä. 

Pelikasvatus voi vanhemmista tuntua alkuun melkoiselta viidakolta. Aloittaa voi kuitenkin pienin askelin. Laadimme Pelikasvattajan ABC -oppaan avuksi digitaalisia pelejä pelaavien lasten ja nuorten vanhemmille. Oppaan tarkoituksena on jakaa ajanmukaista tietoa ja vinkkejä sekä valottaa vanhemmille mistä pelaamisessa ja pelikulttuurissa on oikein kyse. Tilaa maksuton Pelikasvattajan ABC -opas täältä